"Viime tiistaina soi ovikello puoli kahdeksan aamulla...HÄ???!! Nii-in puoli kahdeksan. Isäntä oli ollu pahalla päällä edellisestä illasta, kun tuli tieto, että tilattu tietokone tuleekin vasta 17. päivä. Koitin sitte olla just sillon syömättä sen juustoja, ettei enempää hermostu, vaikka eipä se mulle kyllä koskaan hermostu. Pitöisköhän oikein joskus testata, etä miten pitkä pinna sillä on...? No, ovikello siis soi. Minä NUKUN vielä, hiljaa siellä ovella!! No, siitä sitten koko perhe raahautuu tukka pystyssä ja korvat soirossa ovelle. Aivan, koko perhe. Minä menen, koska mun tehtävä on vahtia ja haukkua kaikille tunkeilijoille ja jos sieltä tulee kivoja ihmisiä, niin mun tehtävä on hyppiä niiden päälle innoissaan. Hanna siksi, että voi pitää musta kiinni, etten hyppis niiden vieraiden päälle ja niin, Saminkin on tultava, kun jonkun on saatava se ovikin auki. Sieltä tuli se tietokone kuitenkin. Olisittepa nähneet isännän ilmeen, se oli kuin olis saanut palkankorotuksen, viiden vuoden joululahjat ja lottovoiton samaan aikaan. Mutta on se kone nyt kuulemma niin hyvä, että kannatti näyttääkin siltä.

Tässä me ihmetellään, että onko se joulu nyt tosiaan jo tullu


Ja tässä me leikitään isännän kanssa




Ja tähän vielä loppuun, jos jotain epäilyttää mun poikakaveri Mosse, Mossen hammasnäyttely.Ihan kunnossa on, vai mitä?!