Me asutaan nyt sit Kälviällä luhtitalossa. Pari päivää meni ääniä ihmetellessä. Tällaisessa talossahan kuuluu mm. puhetta välillä patterin kautta ja siinä riittikin mandylla vahtimista, kun patteri ei hiljennyt tiukalla tuijotuksellakaan. Muutamilla vuh vuheilla kuitenkin selvittiin ja nyt on taas oma reviiri hanskassa ja elämä mallillaan. Lenkkireitit on tästä paljon paremmat ja nyt ei niin autoillakaan muutoin kuin töihin ja tontille. On käyty kylilläkin sen verran, että ohituksia on harjoiteltu tavallista enemmän ja Mandy menee niin hienosti, että kyllä on ihmisensä ylypeitä!! Ja naapurin Orvokkiinkin (kultainen noutaja) on tutustuttu ja hauskaa oli, molemmilla :)

Mandyn muuttolaatikko

 

Onneksi uudessa kodissa on yhtä kuninkaallinen palvelu kuin vanhassakin...vähintäänkin

ja parvekkeella on hyvä viilentyä

Törinäapinan kanssa sängyllä (aivan, nyt on on sohvanvaltaajasta tullut myös sängynvaltaaja)

"Nuo ihimiset on kyllä varmaan vähän tyhymiä, ku ne ei rakenna talon sijaan lumilinnaa, ku tässä olis kaikki värkit jo valamiina."