Eilen Mandy pääsi meidän Hannojen ja Nanan kanssa pitkästä aikaa yhdessä metsäkävelylle. Pikkutyttö oli ihanan iloinen ja innoissaan, kun löysi vanhat tutut parkkipaikalta. Siitä se Nanan jahtaus sitten alkoikin.

Mandy yritti lähestyä Nanaa takaa

Sitten sivulta

No mites edestä

Tai alta

"Juhuu, nyt tuo iso tyttö seuraa mua"

Ja sit meidän Dumbo-korva yritti haastaa Nanan vielä riehuleikkiin


Lenkki päättyi herkullisesti, kun Nanan Hanna oli varannut namuja Mandyllekin ja saatiin niitä vielä matkaevääksi autoonkin :) Toivottavasti päästään yhdessä metsään taas ensi viikolla!

Meille on lisäksi selvinnyt, että leot (tai ainakin Mandy) ovatkin itse asiassa sylikoiria. Eipä tulisi koosta ensimmäisenä mieleen sana sylikoira. No, Mandy kuitenkin kiipeää aina syliin, jos joku vain istuu lattialla. Ja jos istuu vaikka portaalla ulkona, Mandy tunkee kainaloon. On meillä  oikea hellyyskoira :)

Sami toivotetaan tervetulleeksi kotiin