Eilen tuli viesti ystvältä, että heidän koirillaan on täitä ja koska me oli just pari päivää ennen käyty yhdessä metsässä, niin Mandykin sai sit expotia nahkaansa. Eka ampulli meni ihan huomaamatta, mutta siinä neiti sit huomas, että nyt tehdään jotain epäilyttävää. Toinenkin meni ihan hyvin, kun Sami lähes makasi mandyn päällä ;) Mandysta ei ole löytynyt yhtään täitä, mutta varmuuden vuoksi laitettiin kuitenkin. Oli Mandylla ihmettelemistä siinäkin, että miksi matot ja sohvantyynyt ja mandyn lelut kannettiin yöksi pakkaseen. Tosin yöpissalla pihalla käydessä oli ihan mahtavaa, kun kaikki lelut oli siellä. Jostain syystä Sami ei vaan ymmärtänyt niiden hienoutta ja niinpä Mandy ja Sami tulivat molemmat takaisin nukkumaan.

Tässä iltapäivän lenkiltä kuvia. Siihen aikaan me ihmisetkin jaksetaan leikkiä ;)

 

No niin, Mandy on viime viikkoina aiheuttanut harmaita hiuksia meille ihmisilleen laajentamalla reviiriään naapurin puolelle. Pihamme on aidattu kolmelta sivulta, mutta yhdellä sivulla on ollut vain metrin korkuinen pensasaita, josta tuollainen pieni leo-neito menee läpi kuin toukka näkkileivästä. Niinpä lauantai-illasta muodostui se historiallinen pimeä hetki, jolloin Berliinin muuri pystytettiin jälleen. Eikö se alkuperäinenkin pystytetty yöllä... Ruma se on kuin mikä, mutta väliaikainen ja ajaa asiansa.

Mun takiako muka tuommonen, mutta enhän mä nyt pääse tuonne naapuriin enää kylään. höh!

Ja lopuksi paljastettakoon, että Mandylla on leluja. Nii-in koirille suunniteltuja ja sit mandyn ihan itsensä suunnittelemia, kuten Samin vanha kenkä. Nyt on vaan tainnut käydä niin, että on leo-neiti kasvanut niin isoksi, että lelulaatikkokin käy pieneksi. Saas nähdä, ymmärtääkö nuo ihmiset hommata mulle joskus kaverin, kun en kerkiä ite noilla kaikilla leikkimään ;)