No niin, taas on viikko vierähtänyt. Mandy on opetellut liikkumaan kaupungissa, autossa, musiikkileirillä kymmenien lasten ja aikuistenkin rapsuteltavana, muutama koira on tavattu ja tänään käytiin pentukoulun lisäksi kahlailemassa.
Kuten jo aiemmin mainittiin, olin töissä Kälviän musiikkileirillä ja se oli mitä mainioin paikka sosiaalistaa Mandya. Leirillä oli paljon lapsia ja nuoria, joiden mielestä Mandy oli aivan ihqu. Tyttö pärjää hienosti näissä ihmisjoukkotilanteissa ja ottaa onnellisena vastaan kaikki rapsutukset ja silitykset, joita irti saa. Ja näin söpölle koiranpennulle rapsuttajia tuntuu riittävän :)
Mandy on myös saanut ensimmäisen savustetun luunsa ja se osoittautui suoranaiseksi aarteeksi. Neiti nukkui luun päällä ensimmäisen päivän, ettei se vain katoa nukkuessa. Kiitos vaan tästäkin hyvästä vinkistä "Arja-mamma".


Pikkukoirat tykkää tehdä välillä jekkuja. Täällä on esimerkiksi ruvennut sukkia katoamaan mystisesti ja kukkaistutukset vaihtavat joskus pihalla paikkaa salaperäisesti.  Tässä mandyn viimeisin jekku, josta kyllä repesi Hannalle hyvät naurut :D:D


Tänään me käytiin tutustumassa aika vilkkaaseen sakemanniin, Taruun. Ei neitien yhteiselo oikein lähtenyt toivotulla tavalla, kun Taru oli kovin innokas ja Mandy säikähti. Täytyy kokeilla uudestaan, kun Mandy on vähän isompi ja Taru juoksutettu väsyksiin jo valmiiksi :)
Taru hakemassa saalista vedestä

Mandy kahlailee "mikset sääki Sami tuu tänne?"


Pentukoulussa meni hitusen paremmin kuin viime viikolla. Mandy tottelee hienosti, mutta katsekontaktia ei kyllä löydy Hannaan vaan kaikkiin muihin koiriin. No, tämä oli vasta toinen kerta ja onhan se jännittävää.

"Miten niin mä tykkään ruohosta?"