Ihan vaan täysin puolueettomasti voin todeta, että meillä on maailman parhaat koirat. Lypä Lyllerö oli esimerkiks tänään pitänyt mun lompakosta hyvää huolta, kun olin naapurissa kyläilemässä. Tyttö oli tosi hienosti kostuttanut verotusta varten säästämäni kuitit, makustellut valokuvia ja tehnyt niin oikein söpöjä ja koristeellisia reikiä. Mandy sen sijaan on melkein oppinut puhumaan, Mandy juttelee oikein vienolla ja viehkolla äänellä keittiössä säännöllisin väliajoin. Ja sitten ihan vakavasti nämä kaksi suloista ovat aina yhtä iloisia ja herttaisia, vähään tyytyväisiä ja aina valmiina mukaan. Tottelevaisia ja kilttejä kertakaikkiaan :)

 

Sihteeri sairaan, tytöt hoitajina

Isäntä sairaana, Lyyli lukuseurana

Hei tyypit, nyt olis retkiaika!! Täälä huutaa Mandy!!

Lyyli retkipysäkillä ihmettelemässä

Lyylin kasvattajaposeeraus

Mandy porttivahtina

Lyyli piilottamassa luuta, joka pullottaa huulessa

Kaunokainen (Mandy) aurinkoisella järven jäällä

Rauha jäällä on mennyttä, kun Lyyli kirmaa paikalle

Mää syön sut!!

AUUUUUUU!!!!

Painin huumaa

Köllöttelijää naurattaa

Mää syön sut!!

Täältä tullaan!!

Tää on kivaa!!!

Hei, mä käännyn jo kotiinpäin.

Lyylin nukkunäyte

Lyyli the sohvanvaltaaja

Mandy the sohvanvaltaaja